The Finnish Conference for
Media and Communication Research
April 8th - 9th 2016

What?


The Finnish Conference for Media and Communication Research MEVI2016 will take place Friday 8 and Saturday 9 April, 2016, at the Arcada UAS campus (Jan-Magnus Janssons plats 1, 00560 Helsinki, Finland). The theme of the conference is Trust.

The first key note speaker is Professor Andrew Chadwick from London University. The second speaker is Professor Gunn Enli from Oslo University.

The conference takes a wide scope over the meaning of trust and lack thereof in media and communication. The trust between social actors and groups is built through conversation but also as a result of less visible struggles over meanings. On one hand, the key role is held by media actors and publicities created by them. On the other hand, open society and globalized media is founded on the trust of communication, media and messages.
Whose messages do we decide to trust? What kind of consequences do these have? The spectrum of both media and communication studies offers us opportunities to understand the deeper meanings of these roles and relations as part of the roaring social discussion.

The Finnish Conference for Media and Communication Research MEVI2016 is organized by the Finnish Association of Media and Communication Studies in co-operation with the Arcada UAS.

You are very welcome to Helsinki!

MEVI2016 organisers

Key note speakers



Prof. Andrew Chadwick
Media, Engagement, and Political Power Today: Rebalancing the Information-Action Ratio

Andrew Chadwick is Professor of Political Science and Co-Director of the New Political Communication Unit in the Department of Politics and International Relations at Royal Holloway, University of London.
Read more...

Prof. Gunn Enli
“Authenticity as a Currency - Negotiations of Trust in Broadcasting and Digital Media”

Gunn Enli is Professor of Media Studies at University of Oslo. Her research interests include politics and social media, media history, Nordic media and mediated authenticity. Previously she has researched for example the impact of internet on TV and changes in audience involvement.
Read more...

Panels


There are two panels in the MEVI2016-conference. The first one takes place on Friday at 16.00 and concerns the theme of trust from the internet perspective. The second one on Saturday at 10.45 discusses the trustworthy of the marketing.


The web of (dis)trust

How can trust be earned? What creates distrust? Is “reliable” the same as “trusted”?
During the past year, there has been a lot of debate in Finland about, on one hand, the audiences’ trust in different media actors, and on the other hand, about the ability of journalism and media to create trust within society.
Read more...


Trustworthy marketing

Can a corporation or brand produce trustworthy journalistic contents? Can content marketing be a part of journalism?
Read more...



Program


Friday 8.4.2016

TIME PROGRAM PLACE
9.00 Registration Stora Torget
11.00 Opening ceremony:
Key note 1. Andrew Chadwick
“Media, Engagement, and Political Power Today: Rebalancing the Information-Action Ratio”
Stora Auditoriet
12.30 Lunch Stora Torget
14.00 Working groups, session I Seminar Rooms
15.30 Coffee Stora Torget
16.00 (Mis)trusted net -panel (in Finnish)
Panelists: Jessikka Aro, Satu Vasantola, Jussi Pullinen ja Mikko Villi.
Chair: Mikko Hautakangas
Stora Auditoriet
17.00 Summary of the day Stora Auditoriet
19.30 Dinner (Royal at Crowne Plaza)

Saturday 9.4.2016

TIME PROGRAM PLACE
9.00 Working groups, session II Seminar Rooms
10.30 Coffee Stora Torget
10.45 Working groups, session III

Trustworthy marketing-panel (in Finnish)
Panelists: Anna Kurkela, Oskari Saari, Emmi Nuorgam, Katja Valaskivi ja Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto).
Chairmen: Niina Uusitalo ja Mari Ainasoja
Seminar Rooms


Stora Auditoriet
12.00 Lunch Stora Torget
13.00 Key note 2. Gunn Enli
“Authenticity as a Currency - Negotiations of Trust in Broadcasting and Digital Media”
Stora Auditoriet
14.30 Summary of the conference Stora Auditoriet


When?


The Finnish Conference for Media and Communication Research MEVI2016 will take place Friday 8 and Saturday 9 April, 2016, at the Arcada UAS campus (Jan-Magnus Janssons plats 1, 00560 Helsinki, Finland).

Registration

Register to MEVI2016 -conference from here.
You will receive an invoice which includes the conference fee and, if needed, the Mevi ry membership fee and dinner fee. Registration is open until 6.3.

If you wish to participate to dinner on Friday (Royal at Crowne Plaza), you can check the menu here.
If you prefer vegetarian menu, write vegetarian to Food allergies. The lunches include vegetarian choice automatically.

Directions


Several routes of the Helsinki and metropolitan area commuter traffic pass by Arcada.
It is easy to reach Arabianranta from Kamppi, the Central Railway Station, Pasila and western Helsinki.
You'll find more information on Reittiopas.

Busses

Byholmsgatan/Kyläsaarenkatu: 52, 68, 71, 71V, 74, 74N, 506 (Vetenskapslinjen), 732K, 08N
Gumtäkts kampus/Kumpulan kampus: 52. 55, 55A, 70, 70T, 73, 73N, 75, 77, 730-742, 760-782, 05N
Hemholmsgatan/Kotisaarenkatu: 50

Tram

6 (Hietalahti - Arabia)
8 (Salmisaari - Arabia)
The stop nearest Arcada is Kyläsaarenkatu.

Accommodation


We kindly ask conference participants to make their own hotel reservations.
There is a room quota from to hotels, Scandic Marski and Scandic Paasi for the timeperiod 7.–9.4.2016. Both hotels are located in the Helsinki City Centre.

Make your reservation on the Scandic homepage www.scandichotels.fi by using the code BHOG080416. Please notice, that the code expires after 25.3.2016.

Scandic Marski

Room type:
Standard
Price:
101 € single room/ per day
121 € double room/ per day
Contact:
Mannerheimintie 10
00100 Helsinki
Phone: +358 9 68 061
E-mail: marski@scandichotels.com

Scandic Paasi

Room type:
Standard
Price:
108 € single room/ per day
128 € double room/ per day
Contact:
Paasivuorenkatu 5 b
00530 Helsinki
Phone: +358 9 2311 700
E-mail: paasi@scandichotels.com

Working groups


THE NEW DEADLINE FOR ABSTRACTS IS 31.1.2016!


Do you wish to give a presentation at The Finnish Conference for Media and Communication Research at April 8th - 9th 2016?

Submit your titled abstract of about 250 words directly to the chair of suitable working group. Deadline for submitting abstracts is January 20th 2016.
Contact information is found in the group introductions. Notification of the acceptance is send by the chair January 31th.

The official submission to the conference opens February 1st. The conference fee is 65 euros. Participation requires membership of the arranging organization Mevi ry. You can join the association when submitting to the conference. The fee includes conference material, lunches and daily coffees.

  • Aikakauslehtitutkimuksen työryhmä lähtee liikkeelle ajatuksesta, että journalistisen tekstin ja kuvan totuudenmukaisuudessa ja uskottavuudessa on kysymys ennen muuta työprosessien läpinäkyvyydestä.

    Tältä pohjalta kutsumme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat journalistisia työprosesseja, paitsi kirjoittamista, kuvaamista ja editointia myös esimerkiksi ulkoasusuunnittelua, monikanavajulkaisemista, yleisösuhteen rakentamista ja toimitustyön johtamista.
    Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen aikakauslehtien tutkijoita eri tutkimusaloilta. Työryhmän järjestää Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtitutkimuksen jaosto.

    Ryhmän vetäjinä toimivat väitöskirjatutkija Lauri Haapanen (lauri.haapanen@helsinki.fi) ja mediatutkimuksen dosentti Maija Töyry (maija.toyry@mediakollektiivi.fi).
    Abstraktit pyydetään lähettämään molemmille vetäjille.
  • Suomen Akatemian verkkosivuilla määritellään digitaaliset ihmistieteet seuraavasti: ”Digitaaliset ihmistieteet (engl. digital humanities) on käsite, jolla viitataan uuden teknologian hyödyntämiseen humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Digitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelman alueeseen kuuluvat erilaiset uudet menetelmät ja tekniikat, joissa digitaalista teknologiaa ja modernin datatieteen menetelmiä hyödynnetään humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen keruussa, hallinnassa ja analyysissä.”

    Työryhmässä käsitellään digitaalisia ihmistieteitä erityisesti viestinnän tutkimuksen ja mediatutkimuksen näkökulmista. Toivomme työryhmään esityksiä, joissa voidaan käsitellä niin suuriin kuin pieniin aineistoihin, laadullisiin tai määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyviä kysymyksiä. Esitykset voivat liittyä laajempiin hankkeisiin, yksittäisiin tapaustutkimuksiin tai vaikkapa digitaalisten ihmistieteiden tutkimusetiikkaan.
    Työryhmää koordinoi Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Lähetä esitelmäehdotuksesi Jaakko Suomiselle osoitteeseen (etunimi.sukunimi@utu.fi).
  • Photographs, drawings, comics, videos, interactive documentaries, websites… information is heavily mediated visually.
    Images are compelling. Images involve viewers’ emotions. Images have power to raise political disputes. Images help to create particular identity in social media. But for most – images are complex entities that demand interpretation.
    However, visual literacy skills are often taken for granted, rarely being taught and developed. Therefore, engagement in visual communication is usually quite superficial, leading either to naïve trust in pictures or to lack of confidence when it comes to interaction with visual representations.
    The working group welcomes papers that discuss and reflect upon the role of images in media and communication, viewers’ competence in visual literacy, or methods of image interpretation. Abstracts can be sent to Joanna Kedra (joanna.kedra@jyu.fi) . The language of the working group is English.
  • Luottamus on olennainen kysymys journalismin näkökulmasta, etenkin nyt kun perinteisen valtamedian legitimiteettiä kyseenalaistetaan aggressiivisesti.
    Luottaako yleisö enää journalismiin, ja jos niin millaiseen ja kenen tuottamaan?
    Miten mediarunsaus, sosiaalinen media ja viestintäteknologian kehittyminen haastavat journalismin luotettavuuden? Mediassa kehitetään jatkuvasti uusia sisältöjä ja toimintamalleja, jotka houkuttelisivat yleisön ”pysymään kanavalla” ja osallistumaan median ympärille rakentuvaan yhteisöön. Mutta tuottaako vai heikentääkö tällainen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentaminen journalismin luotettavuutta, entä kansalaisten keskinäistä luottamusta? Ovatko median omien huolien seurauksena toistuvat rituaaliset toimintatavat luottamuspulan taustalla?

    Työryhmä lähtee liikkeelle luottamuksesta, mutta ei rajoitu vain sen tarkasteluun. Olennaista on saada koolle journalismin tutkijoita jakamaan viimeaikaisia tutkimustuloksiaan ja tuomaan näkökulmansa viime aikoina julkisuudessa paljon käsiteltyihin kysymyksiin journalismista, luottamuksesta ja yhteisöllisyydestä.
    Toivotamme tervetulleiksi niin journalististen tekstien, tuottamisen ja vastaanottamisen kuin teorian ja menetelmienkin näkökulmasta aihetta lähestyvät esitykset. Työryhmässä keskustelujen ensisijainen kieli on suomi, mutta esitelmiä hyväksytään myös ruotsiksi ja englanniksi.

    Pyydämme lähettämään abstraktit kaikille työryhmän vetäjille:
    Jaana Hujanen, jaana.hujanen@helsinki.fi
    Tiina Räisä, tiinar@arcada.fi
    Laura Ahva, laura.ahva@uta.fi
  • Työryhmä kokoaa yhteen kriittis-teoreettisesta mediatutkimuksesta kiinnostuneita.

    Työryhmä on kokoontunut alan tutkimuspäivillä vuodesta 2006 lähtien. Vuosien varrella sen istunnoissa on käsitelty monia aiheita ja esillä on ollut useita teoreettisia tarkastelutapoja. 2010-luvun puolella edustettuina ovat olleet niin vanhasta sivistysajattelusta ja Frankfurtin koulukunnasta kuin uudemmasta kapitalismi- ja demokratiakeskustelustakin lähtevä kriittinen tutkimus.
    Työryhmässä voi käsitellä myös aiheita, jotka eivät liity päivien pääteemaan. Työryhmän vetäjänä toimii dosentti Tarmo Malmberg Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään vetäjälle osoitteeseen tarmo.malmberg@uta.fi
  • Luottamusta pidetään yleisesti hyvän viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeänä edellytyksenä.
    Anonyymeissä verkkokeskusteluissa luottamus on usein koetuksella, mutta keskustelu voi silti olla vilkasta.

    Yhä useammat poliitikot ja organisaatiot osallistuvat avoimesti sosiaalisen median palveluissa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rivikansalaiset taas keskustelevat aktiivisesti omaan elämäänsä liittyvistä aiheista teknologiavälitteisesti. Mitä luottamus merkitsee verkon keskusteluareenoiden ja esimerkiksi poliittisen osallistumisen tai yhteisöllisyyden kannalta?
    Millä tavalla ihmiset rakentavat luottamusta verkossa ja millainen on anonymiteetin, identiteetin ja luottamuksen välinen jännite?
    Samalla luotettavuus on myös metodologisesti olennainen teema: millä reunaehdoilla verkosta kerättyyn tutkimusaineistoon voi luottaa?
    Mitä rajoja aineiston kerääminen verkosta aiheuttaa tiedon ja tutkimuksen luotettavuudelle?
    Minkälaisia ongelmia datan/aineiston keräämisessä verkosta ilmenee?
    Miten ongelmia voidaan ratkaista ja miten aineiston luotettavuutta voidaan arvioida?
    Millä tavalla häiriköinti ja propaganda voidaan ottaa huomioon tutkimusasetelmien suunnittelussa, aineiston keräämisessä ja sen arvioinnissa?

    Työryhmään ehdotetut esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

    • Luottamus verkossa tapahtuvassa mikro- ja makropolitiikassa
    • Anonymiteetti ja luottamus muihin ihmisiin verkkoyhteisöissä
    • Häiriköinti, trollaaminen ja propaganda sekä niiden vaikutus luottamukseen
    • Uusien verkon tutkimuksen menetelmien luotettavuuden arviointi
    • Big datan ja laadullisten verkkoaineistojen luotettavuuden arviointi


    Työryhmään tarkoitetut abstraktit tulee lähettää kaikille työryhmän vetäjille.
    Työryhmän vetäjät:
    Jukka Huhtamäki (jukka.huhtamaki@tut.fi)
    Salla-Maaria Laaksonen (salla.laaksonen@helsinki.fi)
    Olli Parviainen (verkostoanatomia@gmail.com)
    Petro Poutanen (petro.poutanen@helsinki.fi)
    Suvi Uski (suvi.uski@gmail.com)
    Eliisa Vainikka (eliisa.vainikka@uta.fi)
  • Suomessa on tehty mediahistoriallista tutkimusta suhteellisen laajasti viime vuosina, vaikkei mediahistoriaa varsinaisena oppiaineena olekaan missään Suomen yliopistossa.
    Leimallista mediahistorialliselle tutkimukselle onkin, että se leikkaa usean tieteenalan, etenkin viestinnän ja historian, kysymyksenasettelujen rajapintoihin. Median menneisyydellä on väliä, koska sen avulla voidaan ymmärtää median, talouden, politiikan ja sosiaalisen kanssakäymisen välistä dynamiikkaa.
    Tuodessaan perspektiiviä aikamme ”digitaalinen vallankumous” -retoriikkaan, mediahistoriallisella tutkimuksella on väliä myös tämän päivän mediatutkimukselle.

    Session tarkoitus on esitellä viimeaikaista suomalaista mediahistoriallista tutkimusta ja herättää keskustelusta historian roolista mediatutkimuksessa.
    Esitelmät voivat koskea mediahistoriaa laajasti printistä sähköiseen mediaan. Mediahistorian tutkimusta voi lähestyä myös metodologisista ja teoreettisista näkökulmista. Työryhmän vetäjän toimii Jukka Kortti.
    Abstraktit pyydetään lähettämään vetäjälle osoitteeseen jukka.kortti@helsinki.fi
  • Mediakasvatus on jatkuvien haasteiden edessä, kun sekä yhteiskunta, arkielämä, perhe, koululaitos että toimintaympäristöt ja laitteet ovat jatkuvassa globaalissa ja teknisessä muutoksessa.
    Työryhmässä pohditaan muun muassa tulevaisuuden mediataitoja sekä eri ikäryhmiin ja taustoihin kuuluvien kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiseen päätöksentekoon monimutkaistuvissa mediaympäristöissä. Toteutustapoja voivat olla perinteiset konferenssiesitelmät, paneelit tai yhteissessiot muiden työryhmien kanssa.

    Esitelmät voivat olla sekä suomen että englannin kielellä.
    Työryhmän vetäjinä toimivat professori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopistosta, yliopistonlehtori Mari Maasilta Lapin yliopistosta ja tutkija Mari Pienimäki Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään osoitteeseen mari.maasilta@ulapland.fi
  • Tässä työryhmässä luottamusta lähestytään eetoksen näkökulmasta.
    Fokuksessa on organisaatioiden viestintä digitaalisissa mediakanavissa (nettisivut, sosiaalisen median verkostopalvelut, blogit ym.). Organisaatioviestinnän näkökulmasta eetos tarkoittaa esimerkiksi imagon rakennusta, brändäystä ja maineen hallintaa organisaation viestiessä suoraan tai epäsuorasti itsestään.

    Työryhmän tavoitteena on keskustella siitä, miten digitaalista mediaa käytetään luomaan vakuuttavaa ja vaikuttavaa kuvaa organisaatiosta. Organisaatiolla tarkoitamme erityisesti yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja julkisen sektorin instituutioita.
    Työryhmään sopivat näin myös esitelmät, joissa pohditaan mediataloja yrityksinä ja niiden itsestään luomaa julkisuuskuvaa. Digitaalisen median kautta avautuneessa uudenlaisessa tilanteessa journalistiset toimijat joutuvat kilpailemaan yleisöistä ja siten myös mainostajista retorisilla taidoilla.

    Mahdollisia keskusteluteemoja ovat muun muassa:
    - organisaation maineen rakentuminen sosiaalisessa mediassa ja siihen liittyvät haasteet
    - eri mediakanavien erityispiirteet organisaatioiden imagon rakennuksessa
    - joukkoistaminen ja sen suhde organisaation eetokseen
    - astroturffaus ja trollaus organisaatioiden käyttämänä manipulaationa
    - journalismi ja klikkauskulttuuri: mitä tapahtuu mediatalojen luotettavuudelle?

    Työryhmän vetäjinä ovat yliopisto-opettaja Maria Eronen-Valli Vaasan yliopistosta (viestintätieteet), yliopistonlehtori Lotta Lehti Turun yliopistosta (kieli- ja käännöstieteiden laitos) ja yliopistonlehtori Ville Virsu Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta (suomen kieli ja talouselämän viestintä).
    Abstraktit voi lähettää Lotta Lehdelle, lotta.lehti@utu.fi.

    Ilmoitamme työryhmään valituille henkilökohtaisesti.
  • When we discuss the purposes and effects of media and their relationships with education and learning, we quite naturally discuss them in terms of people: people as creators of media, as users of media, and as social beings whose life worlds produce, absorb and consume the "truths" embodied in media artefacts.
    In all of this discussion we rarely problematize the notion of "the individual": the person who has (or does not have) a consciousness that differs from, but is similar to, that of other individuals.

    We may wish our work to have effects in our social world, and from this perspective I invite you to consider "what it is like to be" a person in a digital world of ubiquitous, near-real-time media. When we talk about makers and users:
    a) do they act as individuals or dividuals?
    b) do they genuinely have thousands of online friends, or does Dunbar's number come into play?
    c) do they have access to the means of cultural input, or are Facebook, LinkedIn, Twitter et al just the new broadcasting companies?
    d) are they meaning-makers or merely upgraded couch potatoes?

    I would like to invite you to consider these and other similar issues, not from the perspective of the media companies, the history of media, the nature of "innovation", or the digital world itself; but from the perspective of the persons who - willingly or not - find themselves inhabiting this world.
    The question I would like us to explore: "what is it like to be" a person in a digital age?

    All correspondence relating to this proposed group, including abstracts for suggested papers, should be addressed to owen.kelly@arcada.fi
  • Puheenjohtajat: Pekka Isotalus & Johanna Mäkelä

    Media ja viestintä kietoutuvat monella tavalla politiikkaan. Selvimmin tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa vaalikampanjoissa. Perinteisesti poliittisen viestinnän alueella onkin tutkittu paljon institutionaalista politiikkaa esimerkiksi poliitikkojen esiintymistä mediassa tai median raportointia politiikasta. Ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi poliittinen johtajuus ja luottamus.
    Poliittinen viestinnän alueella on myös yhä enemmän tutkittu politiikan erilaisia konteksteja esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen tai -kampanjoinnin näkökulmista.
    Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi ja tärkeäksi osaksi poliittista viestintää ja tarjoaa ajankohtaisia sekä kiinnostavia tutkimuksen kohteita.
    Työryhmään ovat tervetulleita esitelmät kaikki poliittisen viestinnän alle kuuluvat aiheet ja näkökulmat.

    Esitelmäehdotukset lähetetään yhteystietoineen sähköpostilla Johanna Mäkelälle: johanna.m.makela@uta.fi.
  • Työryhmä käsittelee promootioyhteiskuntaa ja promootion uusia muotoja. Painopiste on promootioon kuuluvien poliittisen brändäyksen, lobbauksen ja strategisen viestinnän kriittisessä tarkastelussa sekä uusissa poikkitieteellisissä näkökulmissa aktiiviseen julkiseen toimintaan.
    Kuinka promootio vaikuttaa julkiseen toimintaan demokratiassa?
    Mitä teoreettisia ja empiirisiä lähestymistapoja voidaan käyttää tutkiessamme promootion logiikkaa politiikassa, kulttuurissa ja yleensä organisaatioiden, mediatalojen ja yksityisten ihmisten julkisessa toiminnassa?
    Työryhmään ovat tervetulleita paperit, jotka käsittelevät promootiokulttuuria osana yhteiskunnan, kulttuurin ja viestinnän käytäntöjä ja teoreettisia lähestymistapoja.

    Työryhmän vetäjinä toimivat yliopistonlehtori Salli Hakala ja tutkija Lotta Lounasmeri Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään suoraan vetäjien sähköpostiin: salli.hakala@helsinki.fi ja lotta.lounasmeri.@helsinki.fi
  • 2000-luvun alussa viestinnän asiantuntijat, mukaan lukien televisiotutkijat, ennustivat kärkkäästi television kuolemaa.
    Broadcast-televisio teknologiana saattaakin olla katoamassa, mutta television kulttuuriset muodot säilyvät ja uusiutuvat. Esimerkiksi sarjallisuus elää uutta kukoistuskauttaan suoratoistopalvelujen draamasarjoissa, ja sosiaalista mediaa televisioon yhdistävä social TV tuottaa uusia katsojasukupolvia ja uudenlaisia kuviteltuja yhteisöjä.

    Televisiotutkimuksen perinteiset käsitteet ja menetelmät eivät kuitenkaan onnistu täysin tavoittamaan näitä uusia kulttuurisia muotoja.
    Tässä työryhmässä etsitään tuoreita näkökulmia ja metodologisia työkaluja televisiotutkimukseen. Millaisia merkityksiä esimerkiksi viestintäpolitiikassa, sisällöntuotannossa tai vastaanotossa televisiolle tuotetaan ja miten näitä tulisi tutkia?
    Miten tänään on mahdollista puhua televisioyleisöistä, formaateista ja genreistä?
    Miten kulttuuristen muotojen tutkimus ja historia kohtaavat?

    Ryhmän vetäjinä toimivat tutkijatohtori Heidi Keinonen Turun yliopistosta ja professori Iiris Ruoho Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään ryhmän vetäjille Heidi Keinoselle (heidi.keinonen@utu.fi) ja Iiris Ruoholle (iiris.ruoho@uta.fi)
  • Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa käsitellään esimerkiksi tieteen julkisuutta mediassa, tiedejournalismia, tutkijoiden ja journalistien suhteita, tutkijoiden blogikirjoittelua ja some-tuotantoa, asiantuntijoiden auktoriteetin ja tieteen haastamista vaikkapa terveyden ja ravitsemuksen kysymyksissä, luottamusta ja epäluottamusta tieteeseen ja tutkijoihin, tutkijoiden sananvapautta, tutkijoiden saamaa asiallista ja epäasiallista palautetta, tieteen väitettyä korruptiota ja kytkentöjä liike-elämään, yliopiston kolmatta tehtävää ja tutkijoiden palkitsemista siitä ym.
    Tervetulleita ovat niin ajankohtaisten trendien käsittely kuin historiallisemmatkin tutkimukset.

    Työryhmän vetäjinä toimivat professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta ja professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit voi lähettää Erkki Karvoselle osoitteeseen Erkki.Karvonen@oulu.fi ja Esa Väliverroselle osoitteeseen Esa.Valiverronen@helsinki.fi (abstraktit pyydetään lähettämään molempiin osoitteisiin)
  • Julkinen puhe vanhemmuudesta on moninaistunut.
    Teknologinen kehitys ja siihen liittyvä mediamaailman murros on mahdollistanut vanhemmuuspuheen laajentumisen ja aiemmin sen ulkopuolelle jääneiden tavallisten äitien, ja yhä useammin myös isien, osallisuuden. Voidaan puhua jopa vanhemmuuskulttuurista ja vanhemmuudesta elämäntapana.
    Ilmiö on osa muutosta mediatekstien, yleisöyden ja tekijyyden suhteissa, josta mediatutkimuksessa on puhuttu internetin ja sosiaalisen median yhteydessä jo pitkään.
    Samalla kun toimijoiden kirjo on lisääntynyt, on myös kysymys luottamuksesta tullut keskeiseksi: kenellä on oikeus puhua vanhemmuudesta, mitkä tahot nauttivat luottamusta lausumissaan ja miten vanhemmuuspuheen valtasuhteita uudelleen tuotetaan tai haastetaan.

    Työryhmässä pureudutaan tähän vanhemmuuden ja median suhteeseen monitieteisesti. Kutsumme työryhmään esityksiä eri tieteenaloilta. Nämä esitykset voivat käsitellä esimerkiksi median vanhemmuuspuheen toimijoita - ketkä puhuvat, keille puhutaan ja miksi, vanhemmuuspuheen rakenteiden ja median suhdetta tai median sisältöjä, valtasuhteita ja niiden muuttumista. Myös muut näkökulmat ovat tervetulleita.
    Työryhmän puheenvuorot voivat olla teoreettisia tai empiirisiin aineistoihin perustuvia. Ne voivat myös esitellä uusia käsitteellisiä tai metodisia näkökulmia.
    Työskentely koostuu työryhmään hyväksytyistä esityksistä sekä niiden pohjalta syntyvästä keskustelusta. Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille.

    Työryhmän vetäjinä toimivat mediatutkimuksen tohtorikoulutettava Mari Lehto (maritellervolehto@gmail.com) sekä kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Suvi-Sadetta Kaarakainen (susaka@utu.fi) Turun yliopistosta.
  • Työryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa viestintäpolitiikan vaikutus median kehitykseen, liiketoimintamallien muutokset sekä yleisösuhteen muutosten tuomat uudistustarpeet.

    Työryhmässä pohditaan esimerkiksi, mikä on valtion ja viestintäpolitiikan rooli suhteessa media-alan tulevaisuuteen ja haasteisiin. Ryhmässä tarkastellaan myös viestintäpolitiikan sekä yleisen talous- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutusta kansallisella tasolla sekä toisaalta kansallisen viestintäpolitiikan rajallisuutta nykyisessä mediamaailmassa.
    Kenen etuja kansallinen viestintäpolitiikka edistää - ja ovatko sen tavoitteet ja painotukset muuttumassa?
    Mikä on luottamuksen rooli viestintäpolitiikassa?
    Entä miten media puhuu viestintäpolitiikasta ja alan taloudesta?
    Millaisia muutoksia mediasisältöjen tuotannon, jakelun ja kulutuksen digitalisoituminen merkitsee mediayhtiöiden liiketoimintamalleille? Miten verkossa voi tehdä tulosta journalismilla? Miten mainonta muuttuu?

    Sekä suomalaisia että kansainvälisiä viestintäpolitiikan ja mediatalouden kysymyksiä käsittelevät esitykset, tapaustutkimuksista teoreettisiin puheenvuoroihin, ovat tervetulleita.

    Työryhmän taustajärjestäjänä on Helsinki Media Policy Research Group (Helsingin yliopisto), jonka puolesta vetäjinä toimivat yliopistonlehtori ja dosentti Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta ja tutkijatohtori Katja Lehtisaari Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit voi lähettää Marko Ala-Fossille osoitteeseen Marko.Ala-Fossi@uta.fi ja Katja Lehtisaarelle osoitteeseen katja.lehtisaari@helsinki.fi (abstraktit pyydetään lähettämään molempiin osoitteisiin).
  • Mediayleisöjen muutos ja pirstaloituminen liittyy läheisesti sosiaalisen median nousuun.
    Sosiaalinen media tarjoaa keskinäisen viestinnän ja yhteisöllisyyden lisäksi alustan mediasisältöjen tuottamiselle, jakamiselle ja kuluttamiselle, mikä aiheuttaa muutoksia yleisön käyttäytymisessä.
    Kiinnostavaa yleisötutkimuksen kannalta on myös sosiaalisen ja ”perinteisen” median keskinäinen nivoutuminen, jolloin muodostuu uusia yleisön toiminta-areenoita ja -muotoja. Esimerkiksi television katselu ja ohjelmien sosiaalinen kommentointi yhdistävät perinteistä ja sosiaalista mediaa.

    Työryhmään toivotaan mediayleisöjä eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Aiheita voivat olla esimerkiksi median kulutustottumukset, yleisön vuorovaikutus ja verkostot, sosiaalisen median yleisöt, mobiili media ja muut uudet alustat, sekä mediasukupolvet.
    Esitykset voivat olla teoreettisesti tai empiirisesti painottuneita.

    Työryhmän vetäjinä toimivat yliopistotutkija Janne Matikainen ja yliopistonlehtori Mikko Villi Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille janne.matikainen@helsinki.fi ja mikko.villi@helsinki.fi.