Median ja viestinnän tutkimuksen päivät
8.-9. huhtikuuta 2016

Mitä?


Kutsu

Median ja viestinnän tutkimuksen päivät MEVI2016 järjestetään 8. – 9.4.2016 ammattikorkeakoulu Arcadassa (Jan-Magnus Janssonin aukio 1, 00560 Helsinki). Päivien teemana on Luottamus – Förtroende.

Tapahtuman avaa politiikan ja viestinnän tutkija Andrew Chadwick Lontoon yliopistosta. Toisena puhujana kuullaan mediatutkimuksen professori Gunn Enlia Oslon yliopistosta.

Tutkimuspäivillä käsitellään laaja-alaisesti luottamuksen sekä luottamuspulan merkitystä viestinnässä ja mediassa. Luottamus yhteiskunnan eri toimijoiden ja ihmisryhmien välillä rakentuu keskustelun kautta, mutta myös näkymättömämpien merkityskamppailujen tuloksena. Yhtäältä avainasemassa ovat erilaiset mediatoimijat ja niiden tuottamat julkisuudet.
Toisaalta avoimen yhteiskunnan ja globalisoituvan median peruspilareihin kuuluu viestintään, viestimiseen, viestimiin ja viestittyyn luottaminen.
Kenen viesteihin voimme tai päätämme luottaa? Millä seurauksin?
Median ja viestinnän tutkimuksen kirjo tarjoaa mahdollisuuksia hahmottaa tarkemmin näitä erilaisia rooleja ja suhteita kuohuvan yhteiskunnallisen keskustelun ja digimurroksen keskellä.

Vuoden 2016 Median ja viestinnän tutkimuksen päivät MEVI2016 järjestää Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry yhteistyössä Arcada amk:n kanssa.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi Helsingin Arabianrantaan!

MEVI2016:n järjestäjät

Key note -puhujat



Prof. Andrew Chadwick
Media, Engagement, and Political Power Today: Rebalancing the Information-Action Ratio

Andrew Chadwick on valtiotieteen professori Royal Hollowayssa (University of London),
politiikan ja kansainvälisten suhteiden laitoksella, missä hän toimii uuden poliittisen viestinnän yksikön johdossa.
Lue lisää...

Prof. Gunn Enli
“Authenticity as a Currency - Negotiations of Trust in Broadcasting and Digital Media”

Gunn Enli on mediatutkimuksen professori Oslon yliopistossa. Enlin tutkimukselliset mielenkiinnon kohteet ovat politiikassa ja sosiaalisessa mediassa, mediahistoriassa, pohjoismaisessa mediassa ja aitouden medioitumisessa.
Lue lisää...

Paneelit


Tapahtumassa on kaksi paneelikeskustelua. Perjantain keskustelu alkaa kello 16.00 ja käsittelee luottamuksen teemaa verkon näkökulmasta. Lauantaina kello 10.45 syvennytään markkinoinnin luotettavuuteen.


(Epä)luottamuksen verkko

Miten luottamus ansaitaan? Mikä luottamusta nakertaa? Kulkevatko luotettavuus ja luottamus käsi kädessä? Kuluneen vuoden aikana Suomessa on puhuttu paljon yhtäältä yleisöjen luottamuksesta eri mediatoimijoihin, toisaalta viestinnän ja journalismin kyvystä rakentaa luottamusta yhteiskunnassa.
Lue lisää...


Luotettavaa markkinointia

Voiko yritys tai brändi tuottaa luotettavaa journalistista sisältöä? Entä voiko sisältömarkkinointi olla osa journalismia? Mediakentällä yleistynyt sisältömarkkinointi kilpailee yleisön huomiosta kiinnostavilla ja kohdennetuilla sisällöillä, jotka ovat usein journalististen tekstien näköisiä.
Lue lisää...



Ohjelma


Perjantai 8.4.2016

AIKA OHJELMA PAIKKA
9.00 Rekisteröityminen Stora Torget
11.00 Avajaiset:
Key note 1. Andrew Chadwick
“Media, Engagement, and Political Power Today: Rebalancing the Information-Action Ratio”
Stora Auditoriet
12.30 Lounas Stora Torget
14.00 Työryhmät, kokoontuminen I Seminaarihuoneet
15.30 Kahvitarjoilu Stora Torget
16.00 (Epä)luottamuksen verkko -paneeli
Panelistit: Jessikka Aro, Satu Vasantola, Jussi Pullinen ja Mikko Villi.
Puheenjohtaja: Mikko Hautakangas
Stora Auditoriet
17.00 Päivän kokoaminen Stora Auditoriet
19.30 Illallinen (Royal at Crowne Plaza)

Lauantai 9.4.2016

AIKA OHJELMA PAIKKA
9.00 Työryhmät, kokoontuminen II Seminaarihuoneet
10.30 Kahvitarjoilu Stora Torget
10.45 Työryhmät, kokoontuminen III

Luotettavaa markkinointia-paneeli
Panelistit: Anna Kurkela, Oskari Saari, Emmi Nuorgam, Katja Valaskivi ja Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto).
Puheenjohtajina: Niina Uusitalo ja Mari Ainasoja
Seminaarihuoneet

Stora Auditoriet
12.00 Lounas Stora Torget
13.00 Key note 2. Gunn Enli
“Authenticity as a Currency - Negotiations of Trust in Broadcasting and Digital Media”
Stora Auditoriet
14.30 Päätössanat Stora Auditoriet




Milloin?


Median ja viestinnän tutkimuksen päivät MEVI2016 järjestetään perjantaina 8. ja lauantaina 9. huhtikuuta 2016 Arcada AMK:n tiloissa (Jan-Magnus Janssonin aukio 1, 00560 Hki).

Ilmoittautuminen


Ilmoittaudu MEVI2016-tapahtumaan tästä. Saat sähköpostitse laskun, joka pitää sisällään konferenssimaksun sekä tarvittaessa Mevi ry:n jäsenmaksun ja illallismaksun. Ilmoittaudu 6.3. mennessä.

Perjantain illallisen (Royal at Crowne Plaza) menun voit katsoa tästä.
Jos haluat kasvismenun, merkitse kasvis kohtaan ruoka-aineallergiat. Lounailla on automaattisesti kasvisvaihtoehto.

Reittiohjeet


Arcadaan löytää helposti niin Kampista, Rautatientorilta kuin Pasilastakin. Tarkemmat ohjeet löydät Reittioppaasta.

Bussit

Rautatieasema: 68, 71
Kamppi: 55, 70T
Pasila: 50, 506
Myös linja-autoilla 50, 55, 68, 71, 73–75, 77, 700, 710–711, 730–733, 735, 740–742, 746, 760–765, 773, 776, 780–782 pääset kätevästi Arcadaan.

Raitiovaunut

6 (Hietalahti - Arabia)
8 (Salmisaari - Arabia)
Arcadan pysäkki on Kyläsaarenkatu.


Majoitus


Pyydämme Median ja viestinnän tutkimuksen päiville osallistuvia huolehtimaan itse mahdollisesta hotellivarauksesta. Osallistujia varten on varattu hotellikiintiöt 7.–9.4.2016 Scandic Marskista ja Scandic Paasista. Molemmat hotellit sijaitsevat keskustassa, ja niistä on hyvät kulkuyhteydet sekä tapahtumapaikalle että esimerkiksi juna-asemalle.

Varaus tehdään Scandicin nettisivuilta osoitteesta www.scandichotels.fi koodia BHOG080416 käyttämällä.
Huomaattehan varausta tehdessänne viimeisen kiintiöhintaisen varauspäivän 25.3.2016.

Scandic Marski

Huonetyyppi:
Standard
Hinta:
101 € yhden hengen huone/ vuorokausi
121 € kahden hengen huone/ vuorokausi
Yhteystiedot:
Mannerheimintie 10
00100 Helsinki
Puhelin: +358 9 68 061
Sähköposti: marski@scandichotels.com

Scandic Paasi

Huonetyyppi:
Standard
Hinta:
108 € yhden hengen huone/ vuorokausi
128 € kahden hengen huone/ vuorokausi
Yhteystiedot:
Paasivuorenkatu 5 b
00530 Helsinki
Puhelin: +358 9 2311 700
Sähköposti: paasi@scandichotels.com


Työryhmät


ABSTRAKTIEN UUSI DEADLINE ON 31.1.2016!


Haluatko pitää esitelmän Median ja viestinnän tutkimuksen päivillä 8.–9.4. 2016? Lähetä otsikoitu, noin 250 sanan abstrakti 20. tammikuuta 2016 mennessä sen teemaan sopivan työryhmän vetäjille. Vetäjien yhteystiedot löytyvät työryhmäesittelyistä.

Saat tiedon esitelmäsi hyväksymisestä työryhmän vetäjiltä 31.1.2016 mennessä. Virallinen ilmoittautuminen Mediatutkimuksen päiville aukeaa 1.2.2016.

Konferenssi maksaa 65 euroa, ja osallistuminen edellyttää järjestävän Mevi ry:n jäsenyyttä vuodelta 2016. Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi ilmoittautumisen yhteydessä. Hintaan sisältyy konferenssikansio, lounas molempina päivinä sekä kahvit.

  • Aikakauslehtitutkimuksen työryhmä lähtee liikkeelle ajatuksesta, että journalistisen tekstin ja kuvan totuudenmukaisuudessa ja uskottavuudessa on kysymys ennen muuta työprosessien läpinäkyvyydestä.

    Tältä pohjalta kutsumme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat journalistisia työprosesseja, paitsi kirjoittamista, kuvaamista ja editointia myös esimerkiksi ulkoasusuunnittelua, monikanavajulkaisemista, yleisösuhteen rakentamista ja toimitustyön johtamista.
    Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen aikakauslehtien tutkijoita eri tutkimusaloilta. Työryhmän järjestää Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtitutkimuksen jaosto.

    Ryhmän vetäjinä toimivat väitöskirjatutkija Lauri Haapanen (lauri.haapanen@helsinki.fi) ja mediatutkimuksen dosentti Maija Töyry (maija.toyry@mediakollektiivi.fi).
    Abstraktit pyydetään lähettämään molemmille vetäjille.
  • Suomen Akatemian verkkosivuilla määritellään digitaaliset ihmistieteet seuraavasti: ”Digitaaliset ihmistieteet (engl. digital humanities) on käsite, jolla viitataan uuden teknologian hyödyntämiseen humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Digitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelman alueeseen kuuluvat erilaiset uudet menetelmät ja tekniikat, joissa digitaalista teknologiaa ja modernin datatieteen menetelmiä hyödynnetään humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen keruussa, hallinnassa ja analyysissä.”

    Työryhmässä käsitellään digitaalisia ihmistieteitä erityisesti viestinnän tutkimuksen ja mediatutkimuksen näkökulmista. Toivomme työryhmään esityksiä, joissa voidaan käsitellä niin suuriin kuin pieniin aineistoihin, laadullisiin tai määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyviä kysymyksiä. Esitykset voivat liittyä laajempiin hankkeisiin, yksittäisiin tapaustutkimuksiin tai vaikkapa digitaalisten ihmistieteiden tutkimusetiikkaan.
    Työryhmää koordinoi Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Lähetä esitelmäehdotuksesi Jaakko Suomiselle osoitteeseen (etunimi.sukunimi@utu.fi).
  • Photographs, drawings, comics, videos, interactive documentaries, websites… information is heavily mediated visually.
    Images are compelling. Images involve viewers’ emotions. Images have power to raise political disputes. Images help to create particular identity in social media. But for most – images are complex entities that demand interpretation.
    However, visual literacy skills are often taken for granted, rarely being taught and developed. Therefore, engagement in visual communication is usually quite superficial, leading either to naïve trust in pictures or to lack of confidence when it comes to interaction with visual representations.
    The working group welcomes papers that discuss and reflect upon the role of images in media and communication, viewers’ competence in visual literacy, or methods of image interpretation. Abstracts can be sent to Joanna Kedra (joanna.kedra@jyu.fi) . The language of the working group is English.
  • Luottamus on olennainen kysymys journalismin näkökulmasta, etenkin nyt kun perinteisen valtamedian legitimiteettiä kyseenalaistetaan aggressiivisesti.
    Luottaako yleisö enää journalismiin, ja jos niin millaiseen ja kenen tuottamaan?
    Miten mediarunsaus, sosiaalinen media ja viestintäteknologian kehittyminen haastavat journalismin luotettavuuden? Mediassa kehitetään jatkuvasti uusia sisältöjä ja toimintamalleja, jotka houkuttelisivat yleisön ”pysymään kanavalla” ja osallistumaan median ympärille rakentuvaan yhteisöön. Mutta tuottaako vai heikentääkö tällainen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentaminen journalismin luotettavuutta, entä kansalaisten keskinäistä luottamusta? Ovatko median omien huolien seurauksena toistuvat rituaaliset toimintatavat luottamuspulan taustalla?

    Työryhmä lähtee liikkeelle luottamuksesta, mutta ei rajoitu vain sen tarkasteluun. Olennaista on saada koolle journalismin tutkijoita jakamaan viimeaikaisia tutkimustuloksiaan ja tuomaan näkökulmansa viime aikoina julkisuudessa paljon käsiteltyihin kysymyksiin journalismista, luottamuksesta ja yhteisöllisyydestä.
    Toivotamme tervetulleiksi niin journalististen tekstien, tuottamisen ja vastaanottamisen kuin teorian ja menetelmienkin näkökulmasta aihetta lähestyvät esitykset. Työryhmässä keskustelujen ensisijainen kieli on suomi, mutta esitelmiä hyväksytään myös ruotsiksi ja englanniksi.

    Pyydämme lähettämään abstraktit kaikille työryhmän vetäjille:
    Jaana Hujanen, jaana.hujanen@helsinki.fi
    Tiina Räisä, tiinar@arcada.fi
    Laura Ahva, laura.ahva@uta.fi
  • Työryhmä kokoaa yhteen kriittis-teoreettisesta mediatutkimuksesta kiinnostuneita.

    Työryhmä on kokoontunut alan tutkimuspäivillä vuodesta 2006 lähtien. Vuosien varrella sen istunnoissa on käsitelty monia aiheita ja esillä on ollut useita teoreettisia tarkastelutapoja. 2010-luvun puolella edustettuina ovat olleet niin vanhasta sivistysajattelusta ja Frankfurtin koulukunnasta kuin uudemmasta kapitalismi- ja demokratiakeskustelustakin lähtevä kriittinen tutkimus.
    Työryhmässä voi käsitellä myös aiheita, jotka eivät liity päivien pääteemaan. Työryhmän vetäjänä toimii dosentti Tarmo Malmberg Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään vetäjälle osoitteeseen tarmo.malmberg@uta.fi
  • Luottamusta pidetään yleisesti hyvän viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeänä edellytyksenä.
    Anonyymeissä verkkokeskusteluissa luottamus on usein koetuksella, mutta keskustelu voi silti olla vilkasta.

    Yhä useammat poliitikot ja organisaatiot osallistuvat avoimesti sosiaalisen median palveluissa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rivikansalaiset taas keskustelevat aktiivisesti omaan elämäänsä liittyvistä aiheista teknologiavälitteisesti. Mitä luottamus merkitsee verkon keskusteluareenoiden ja esimerkiksi poliittisen osallistumisen tai yhteisöllisyyden kannalta?
    Millä tavalla ihmiset rakentavat luottamusta verkossa ja millainen on anonymiteetin, identiteetin ja luottamuksen välinen jännite?
    Samalla luotettavuus on myös metodologisesti olennainen teema: millä reunaehdoilla verkosta kerättyyn tutkimusaineistoon voi luottaa?
    Mitä rajoja aineiston kerääminen verkosta aiheuttaa tiedon ja tutkimuksen luotettavuudelle?
    Minkälaisia ongelmia datan/aineiston keräämisessä verkosta ilmenee?
    Miten ongelmia voidaan ratkaista ja miten aineiston luotettavuutta voidaan arvioida?
    Millä tavalla häiriköinti ja propaganda voidaan ottaa huomioon tutkimusasetelmien suunnittelussa, aineiston keräämisessä ja sen arvioinnissa?

    Työryhmään ehdotetut esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

    • Luottamus verkossa tapahtuvassa mikro- ja makropolitiikassa
    • Anonymiteetti ja luottamus muihin ihmisiin verkkoyhteisöissä
    • Häiriköinti, trollaaminen ja propaganda sekä niiden vaikutus luottamukseen
    • Uusien verkon tutkimuksen menetelmien luotettavuuden arviointi
    • Big datan ja laadullisten verkkoaineistojen luotettavuuden arviointi


    Työryhmään tarkoitetut abstraktit tulee lähettää kaikille työryhmän vetäjille.
    Työryhmän vetäjät:
    Jukka Huhtamäki (jukka.huhtamaki@tut.fi)
    Salla-Maaria Laaksonen (salla.laaksonen@helsinki.fi)
    Olli Parviainen (verkostoanatomia@gmail.com)
    Petro Poutanen (petro.poutanen@helsinki.fi)
    Suvi Uski (suvi.uski@gmail.com)
    Eliisa Vainikka (eliisa.vainikka@uta.fi)
  • Suomessa on tehty mediahistoriallista tutkimusta suhteellisen laajasti viime vuosina, vaikkei mediahistoriaa varsinaisena oppiaineena olekaan missään Suomen yliopistossa.
    Leimallista mediahistorialliselle tutkimukselle onkin, että se leikkaa usean tieteenalan, etenkin viestinnän ja historian, kysymyksenasettelujen rajapintoihin. Median menneisyydellä on väliä, koska sen avulla voidaan ymmärtää median, talouden, politiikan ja sosiaalisen kanssakäymisen välistä dynamiikkaa.
    Tuodessaan perspektiiviä aikamme ”digitaalinen vallankumous” -retoriikkaan, mediahistoriallisella tutkimuksella on väliä myös tämän päivän mediatutkimukselle.

    Session tarkoitus on esitellä viimeaikaista suomalaista mediahistoriallista tutkimusta ja herättää keskustelusta historian roolista mediatutkimuksessa.
    Esitelmät voivat koskea mediahistoriaa laajasti printistä sähköiseen mediaan. Mediahistorian tutkimusta voi lähestyä myös metodologisista ja teoreettisista näkökulmista. Työryhmän vetäjän toimii Jukka Kortti.
    Abstraktit pyydetään lähettämään vetäjälle osoitteeseen jukka.kortti@helsinki.fi
  • Mediakasvatus on jatkuvien haasteiden edessä, kun sekä yhteiskunta, arkielämä, perhe, koululaitos että toimintaympäristöt ja laitteet ovat jatkuvassa globaalissa ja teknisessä muutoksessa.
    Työryhmässä pohditaan muun muassa tulevaisuuden mediataitoja sekä eri ikäryhmiin ja taustoihin kuuluvien kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiseen päätöksentekoon monimutkaistuvissa mediaympäristöissä. Toteutustapoja voivat olla perinteiset konferenssiesitelmät, paneelit tai yhteissessiot muiden työryhmien kanssa.

    Esitelmät voivat olla sekä suomen että englannin kielellä.
    Työryhmän vetäjinä toimivat professori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopistosta, yliopistonlehtori Mari Maasilta Lapin yliopistosta ja tutkija Mari Pienimäki Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään osoitteeseen mari.maasilta@ulapland.fi
  • Tässä työryhmässä luottamusta lähestytään eetoksen näkökulmasta.
    Fokuksessa on organisaatioiden viestintä digitaalisissa mediakanavissa (nettisivut, sosiaalisen median verkostopalvelut, blogit ym.). Organisaatioviestinnän näkökulmasta eetos tarkoittaa esimerkiksi imagon rakennusta, brändäystä ja maineen hallintaa organisaation viestiessä suoraan tai epäsuorasti itsestään.

    Työryhmän tavoitteena on keskustella siitä, miten digitaalista mediaa käytetään luomaan vakuuttavaa ja vaikuttavaa kuvaa organisaatiosta. Organisaatiolla tarkoitamme erityisesti yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja julkisen sektorin instituutioita.
    Työryhmään sopivat näin myös esitelmät, joissa pohditaan mediataloja yrityksinä ja niiden itsestään luomaa julkisuuskuvaa. Digitaalisen median kautta avautuneessa uudenlaisessa tilanteessa journalistiset toimijat joutuvat kilpailemaan yleisöistä ja siten myös mainostajista retorisilla taidoilla.

    Mahdollisia keskusteluteemoja ovat muun muassa:
    - organisaation maineen rakentuminen sosiaalisessa mediassa ja siihen liittyvät haasteet
    - eri mediakanavien erityispiirteet organisaatioiden imagon rakennuksessa
    - joukkoistaminen ja sen suhde organisaation eetokseen
    - astroturffaus ja trollaus organisaatioiden käyttämänä manipulaationa
    - journalismi ja klikkauskulttuuri: mitä tapahtuu mediatalojen luotettavuudelle?

    Työryhmän vetäjinä ovat yliopisto-opettaja Maria Eronen-Valli Vaasan yliopistosta (viestintätieteet), yliopistonlehtori Lotta Lehti Turun yliopistosta (kieli- ja käännöstieteiden laitos) ja yliopistonlehtori Ville Virsu Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta (suomen kieli ja talouselämän viestintä).
    Abstraktit voi lähettää Lotta Lehdelle, lotta.lehti@utu.fi.

    Ilmoitamme työryhmään valituille henkilökohtaisesti.
  • When we discuss the purposes and effects of media and their relationships with education and learning, we quite naturally discuss them in terms of people: people as creators of media, as users of media, and as social beings whose life worlds produce, absorb and consume the "truths" embodied in media artefacts.
    In all of this discussion we rarely problematize the notion of "the individual": the person who has (or does not have) a consciousness that differs from, but is similar to, that of other individuals.

    We may wish our work to have effects in our social world, and from this perspective I invite you to consider "what it is like to be" a person in a digital world of ubiquitous, near-real-time media. When we talk about makers and users:
    a) do they act as individuals or dividuals?
    b) do they genuinely have thousands of online friends, or does Dunbar's number come into play?
    c) do they have access to the means of cultural input, or are Facebook, LinkedIn, Twitter et al just the new broadcasting companies?
    d) are they meaning-makers or merely upgraded couch potatoes?

    I would like to invite you to consider these and other similar issues, not from the perspective of the media companies, the history of media, the nature of "innovation", or the digital world itself; but from the perspective of the persons who - willingly or not - find themselves inhabiting this world.
    The question I would like us to explore: "what is it like to be" a person in a digital age?

    All correspondence relating to this proposed group, including abstracts for suggested papers, should be addressed to owen.kelly@arcada.fi
  • Puheenjohtajat: Pekka Isotalus & Johanna Mäkelä

    Media ja viestintä kietoutuvat monella tavalla politiikkaan. Selvimmin tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa vaalikampanjoissa. Perinteisesti poliittisen viestinnän alueella onkin tutkittu paljon institutionaalista politiikkaa esimerkiksi poliitikkojen esiintymistä mediassa tai median raportointia politiikasta. Ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi poliittinen johtajuus ja luottamus.
    Poliittinen viestinnän alueella on myös yhä enemmän tutkittu politiikan erilaisia konteksteja esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen tai -kampanjoinnin näkökulmista.
    Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi ja tärkeäksi osaksi poliittista viestintää ja tarjoaa ajankohtaisia sekä kiinnostavia tutkimuksen kohteita.
    Työryhmään ovat tervetulleita esitelmät kaikki poliittisen viestinnän alle kuuluvat aiheet ja näkökulmat.

    Esitelmäehdotukset lähetetään yhteystietoineen sähköpostilla Johanna Mäkelälle: johanna.m.makela@uta.fi.
  • Työryhmä käsittelee promootioyhteiskuntaa ja promootion uusia muotoja. Painopiste on promootioon kuuluvien poliittisen brändäyksen, lobbauksen ja strategisen viestinnän kriittisessä tarkastelussa sekä uusissa poikkitieteellisissä näkökulmissa aktiiviseen julkiseen toimintaan.
    Kuinka promootio vaikuttaa julkiseen toimintaan demokratiassa?
    Mitä teoreettisia ja empiirisiä lähestymistapoja voidaan käyttää tutkiessamme promootion logiikkaa politiikassa, kulttuurissa ja yleensä organisaatioiden, mediatalojen ja yksityisten ihmisten julkisessa toiminnassa?
    Työryhmään ovat tervetulleita paperit, jotka käsittelevät promootiokulttuuria osana yhteiskunnan, kulttuurin ja viestinnän käytäntöjä ja teoreettisia lähestymistapoja.

    Työryhmän vetäjinä toimivat yliopistonlehtori Salli Hakala ja tutkija Lotta Lounasmeri Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään suoraan vetäjien sähköpostiin: salli.hakala@helsinki.fi ja lotta.lounasmeri.@helsinki.fi
  • 2000-luvun alussa viestinnän asiantuntijat, mukaan lukien televisiotutkijat, ennustivat kärkkäästi television kuolemaa.
    Broadcast-televisio teknologiana saattaakin olla katoamassa, mutta television kulttuuriset muodot säilyvät ja uusiutuvat. Esimerkiksi sarjallisuus elää uutta kukoistuskauttaan suoratoistopalvelujen draamasarjoissa, ja sosiaalista mediaa televisioon yhdistävä social TV tuottaa uusia katsojasukupolvia ja uudenlaisia kuviteltuja yhteisöjä.

    Televisiotutkimuksen perinteiset käsitteet ja menetelmät eivät kuitenkaan onnistu täysin tavoittamaan näitä uusia kulttuurisia muotoja.
    Tässä työryhmässä etsitään tuoreita näkökulmia ja metodologisia työkaluja televisiotutkimukseen. Millaisia merkityksiä esimerkiksi viestintäpolitiikassa, sisällöntuotannossa tai vastaanotossa televisiolle tuotetaan ja miten näitä tulisi tutkia?
    Miten tänään on mahdollista puhua televisioyleisöistä, formaateista ja genreistä?
    Miten kulttuuristen muotojen tutkimus ja historia kohtaavat?

    Ryhmän vetäjinä toimivat tutkijatohtori Heidi Keinonen Turun yliopistosta ja professori Iiris Ruoho Tampereen yliopistosta.
    Abstraktit pyydetään lähettämään ryhmän vetäjille Heidi Keinoselle (heidi.keinonen@utu.fi) ja Iiris Ruoholle (iiris.ruoho@uta.fi)
  • Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa käsitellään esimerkiksi tieteen julkisuutta mediassa, tiedejournalismia, tutkijoiden ja journalistien suhteita, tutkijoiden blogikirjoittelua ja some-tuotantoa, asiantuntijoiden auktoriteetin ja tieteen haastamista vaikkapa terveyden ja ravitsemuksen kysymyksissä, luottamusta ja epäluottamusta tieteeseen ja tutkijoihin, tutkijoiden sananvapautta, tutkijoiden saamaa asiallista ja epäasiallista palautetta, tieteen väitettyä korruptiota ja kytkentöjä liike-elämään, yliopiston kolmatta tehtävää ja tutkijoiden palkitsemista siitä ym.
    Tervetulleita ovat niin ajankohtaisten trendien käsittely kuin historiallisemmatkin tutkimukset.

    Työryhmän vetäjinä toimivat professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta ja professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit voi lähettää Erkki Karvoselle osoitteeseen Erkki.Karvonen@oulu.fi ja Esa Väliverroselle osoitteeseen Esa.Valiverronen@helsinki.fi (abstraktit pyydetään lähettämään molempiin osoitteisiin)
  • Julkinen puhe vanhemmuudesta on moninaistunut.
    Teknologinen kehitys ja siihen liittyvä mediamaailman murros on mahdollistanut vanhemmuuspuheen laajentumisen ja aiemmin sen ulkopuolelle jääneiden tavallisten äitien, ja yhä useammin myös isien, osallisuuden. Voidaan puhua jopa vanhemmuuskulttuurista ja vanhemmuudesta elämäntapana.
    Ilmiö on osa muutosta mediatekstien, yleisöyden ja tekijyyden suhteissa, josta mediatutkimuksessa on puhuttu internetin ja sosiaalisen median yhteydessä jo pitkään.
    Samalla kun toimijoiden kirjo on lisääntynyt, on myös kysymys luottamuksesta tullut keskeiseksi: kenellä on oikeus puhua vanhemmuudesta, mitkä tahot nauttivat luottamusta lausumissaan ja miten vanhemmuuspuheen valtasuhteita uudelleen tuotetaan tai haastetaan.

    Työryhmässä pureudutaan tähän vanhemmuuden ja median suhteeseen monitieteisesti. Kutsumme työryhmään esityksiä eri tieteenaloilta. Nämä esitykset voivat käsitellä esimerkiksi median vanhemmuuspuheen toimijoita - ketkä puhuvat, keille puhutaan ja miksi, vanhemmuuspuheen rakenteiden ja median suhdetta tai median sisältöjä, valtasuhteita ja niiden muuttumista. Myös muut näkökulmat ovat tervetulleita.
    Työryhmän puheenvuorot voivat olla teoreettisia tai empiirisiin aineistoihin perustuvia. Ne voivat myös esitellä uusia käsitteellisiä tai metodisia näkökulmia.
    Työskentely koostuu työryhmään hyväksytyistä esityksistä sekä niiden pohjalta syntyvästä keskustelusta. Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille.

    Työryhmän vetäjinä toimivat mediatutkimuksen tohtorikoulutettava Mari Lehto (maritellervolehto@gmail.com) sekä kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Suvi-Sadetta Kaarakainen (susaka@utu.fi) Turun yliopistosta.
  • Työryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa viestintäpolitiikan vaikutus median kehitykseen, liiketoimintamallien muutokset sekä yleisösuhteen muutosten tuomat uudistustarpeet.

    Työryhmässä pohditaan esimerkiksi, mikä on valtion ja viestintäpolitiikan rooli suhteessa media-alan tulevaisuuteen ja haasteisiin. Ryhmässä tarkastellaan myös viestintäpolitiikan sekä yleisen talous- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutusta kansallisella tasolla sekä toisaalta kansallisen viestintäpolitiikan rajallisuutta nykyisessä mediamaailmassa.
    Kenen etuja kansallinen viestintäpolitiikka edistää - ja ovatko sen tavoitteet ja painotukset muuttumassa?
    Mikä on luottamuksen rooli viestintäpolitiikassa?
    Entä miten media puhuu viestintäpolitiikasta ja alan taloudesta?
    Millaisia muutoksia mediasisältöjen tuotannon, jakelun ja kulutuksen digitalisoituminen merkitsee mediayhtiöiden liiketoimintamalleille? Miten verkossa voi tehdä tulosta journalismilla? Miten mainonta muuttuu?

    Sekä suomalaisia että kansainvälisiä viestintäpolitiikan ja mediatalouden kysymyksiä käsittelevät esitykset, tapaustutkimuksista teoreettisiin puheenvuoroihin, ovat tervetulleita.

    Työryhmän taustajärjestäjänä on Helsinki Media Policy Research Group (Helsingin yliopisto), jonka puolesta vetäjinä toimivat yliopistonlehtori ja dosentti Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta ja tutkijatohtori Katja Lehtisaari Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit voi lähettää Marko Ala-Fossille osoitteeseen Marko.Ala-Fossi@uta.fi ja Katja Lehtisaarelle osoitteeseen katja.lehtisaari@helsinki.fi (abstraktit pyydetään lähettämään molempiin osoitteisiin).
  • Mediayleisöjen muutos ja pirstaloituminen liittyy läheisesti sosiaalisen median nousuun.
    Sosiaalinen media tarjoaa keskinäisen viestinnän ja yhteisöllisyyden lisäksi alustan mediasisältöjen tuottamiselle, jakamiselle ja kuluttamiselle, mikä aiheuttaa muutoksia yleisön käyttäytymisessä.
    Kiinnostavaa yleisötutkimuksen kannalta on myös sosiaalisen ja ”perinteisen” median keskinäinen nivoutuminen, jolloin muodostuu uusia yleisön toiminta-areenoita ja -muotoja. Esimerkiksi television katselu ja ohjelmien sosiaalinen kommentointi yhdistävät perinteistä ja sosiaalista mediaa.

    Työryhmään toivotaan mediayleisöjä eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Aiheita voivat olla esimerkiksi median kulutustottumukset, yleisön vuorovaikutus ja verkostot, sosiaalisen median yleisöt, mobiili media ja muut uudet alustat, sekä mediasukupolvet.
    Esitykset voivat olla teoreettisesti tai empiirisesti painottuneita.

    Työryhmän vetäjinä toimivat yliopistotutkija Janne Matikainen ja yliopistonlehtori Mikko Villi Helsingin yliopistosta.
    Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille janne.matikainen@helsinki.fi ja mikko.villi@helsinki.fi.